Voivoivoi en tajunnut yhtään olevani näin kiireinen sittenkin kesällä, tästähän on jo melkein viikko kun viimeksi kirjoitin! T-o-d-e-l-l-a ikävää! No voisin kumminkin hieman kertoa tästä päivästä, ollut tajuttoman kiireinen!
Herätys oli tänään 6 aamulla ( koulu loppu, mitä nää herätykset on!?) mutta torkkua oli pakko vähän painaa, sain nimittäin unta kunnolla 4 aamulla, että fiilis on tänään ollut kahden tunnin yöunien mukainen. Anyways, piti herätä aikaisin, koska tänään oli suuri päivä ja marssin heti kahdeksaksi ensimmäiselle teoriatunnille! Pakko sanoa, että oli oikeastaan aika mukavaa, meitä oli neljä tyttöä tunnilla ja uskon, että olemme kaikki ihan yhtä paskat housussa ensimmäisen ajotunnin koittaessa :)
Noh autokoulusta sitten piti lähteä käymään toimistolla, piti palauttaa viime lauantain työtavaroita ja toimistolta menin eräälle ystävättärelleni Ullikseen ja sieltä sitten koululle suorittamaan kesän viimeiset saliuurastukset! Tuloksia ahkerista salikäynneistä on koko kouluvuoden mittaan tullut aivan uskomattoman paljon, nyt kyllä kehtaa ehdottomasti mennä rannalle esittelemään 8päkkiä! ;)
Salilta sitten bussilla Kamppiin ( nukuin bussimatkan) ja sieltä sitten metrolla itään tapaamaan toista ystävätärtä. Hieman shoppailua, oli pakko ostaa aivan uskomattoman suloinen neule Zarasta! Tähän väliin voisikin sitten kertoa holtittomasta rahankäytöstäni, joka johtaa minut varmasti vielä pitkälle miinukselle sillä ensimmäinen palkkapvä on vasta 10.7 tilillä rahaa alle 100e, että lahjoituksia otetaan vastaan! Tietenkään arvoiseni prinsessa ei ala kerjäämään, mutta toisaalta enhän minä ilmaiseksi voi kenenkään kaverikaan olla, joten luulisi nettipankkien paukkuvan jo! Kiiitos ihanuudet :)
Hmm vielä voisin viikonlopusta pari sanaa sanoa. Lauantai oli todella mielenkiintoinen päivä, antoi paljon ajattelemisen aihetta, mutta toisaalta moni asia selventyi. Tiedättekö sen tunteen kun saa monen minuutin aherruksen jälkeen tajuttoman johtomyllerryksen selvitettyä? Tai eroteltua toisistaan viisi eri ohut ketjuista kaulakorua? Tai minun tapauksessani jättitakun selvitettyä lauantaiyön jäljiltä. No tunne sunnuntai iltapäivällä oli juurikin tälläinen ja vaikka en olisikaan kaikesta tapahtuneesta kovin ylpeä, at least I know what I want. Hmm ihanaa lopettaa näin mysteerisiin tunnelmiin!
Paitsi että vielä yksi asia! Mistä johtuu, että aamulla ensimmäisenä kun lähden kotoa löydän kadulta koulleen linnunpoikasen ja illalla viimeiseksi kun tulen kotiin löydän kadulta kuolleen oravan? Ehkä näihin mysteerisiin tapahtumiin on parempi lopettaa..
maanantai 31. toukokuuta 2010
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Uskomatonta onnellisuutta !
En ehtinytkään eilen vielä tulla jakamaan ilosanomaa tänne mutta on tapahtunut aivan uskomattoman onnekkaita asioita ! Masis maanantai alkoi aivan ihanasti, sillä saavuttuani koululle kuulin onnekseni, että minun ja ystävättäreni haalarit olivat löytyneet! Niitä etsittiin viime perjantaina koirien ja kissojen kanssa ja luulin, että siivooja olisi oikeasti heittänyt ne roskiin ! Meillä oli siis viime perjantaina koulumme päätösjuhlat, joita olin itse tietenkin järjestämässä ja yhtään itseäni kehumatta sanoisin, että ne olivat parhaimmat päätösjuhlat ikinä! Pakko kyllä myöntää, että muutamia ei-niin-parhaita-asioita tapahtui illan aikana mutta kaikkihan me joskus hieman sekoamme onnesta ja ilosta ja sellaisesta.....
Mutta palatakseni onnen asioihin voisin jatkaa kertomalla uskomattomasta jatkosta maanantaille. Minulla oli ruotsin suullinen tentti, joka meni aika mukavasti. Ehkä hieman parannettavaa on, mutta olin itsestäni ylpeä. tietenkin! Tämän jälkeen sain puhelun kummallisesta numerosta. Onneksi vastasin, sillä luurin kautta minulle välittyi tieto ensi viikolla alkavasti kesätyöstäni !!!!!!!!!!!!! Aivan uskomattoman ihanaa, ei tarvitsekkaan kituutella keikkapromohommilla, vaan pääsen erääseen vaatekauppaan töihin ! Joskus todella ihmettelen uskomatonta onneani, olen selvästi heittänyt nopat hyvin !! .... ?
Ja onneni on tänään tiistaina vaan jatkunut. Aamulla ( klo14.00) lähdin erään ystäväni kanssa ostoksille, nyt kun minulla on siihen oikeasti varaa! Ja voi hunajuus mitä ihanuuksia löysinkään! Päätin etten ala kirjoittamaan muotiblogia, mutta mieleni tekisi kovasti ottaa tänne nyt tuhansia kuvia luonnottoman ihanista vaatteista mitä löysin. Ensinksi Ginasta aivan uskomattoman kauniin kukkahameen, sopii niiiiiiin suloisesti yhteen suklaanruskeiden säärieni kanssa! Sitten Henkalta ihana lohihuivi, eräs lohiystävättäreni meinasi jo viedä sen! Henkalta myös suloiset pinkit varvassandaalit, miettikää taas yhteensopivuutta suklaasäärieni kanssa :)Ja vielä viimeisenä tämän kesän ehdoton suosikkini, leopardishortsipuku!!!! Kuva siitä tuossa alempana :) Kirjoitan tälläkin hetkellä tämä jumalainen asu päälläni, ja olo on suorastaan taivaallinen!
Päivä oli toki hyvä myös ystävälleni, sillä hänkin sai rutosti rahaa kulumaan erilaisiin hyödykkeisiin. Eräiden farkkujen oikean koon etsimiseen käytimme tuhottomasti aikaa, mutta onneksi sopivat löytyivät! Ja ainiin ! Kävin vierailemassa näissä uusissa vaatekaupoissa, mitä aleksin varrelle oli ilmestynyt ja pakko sanoa, että ensi vaikutelma oli kummassakin liikkeessä varsin psykedeelinen! En oikeastaan lämmennyt kummallekaan, se Monki varsinkin oli aika mauton ja täynnä pelottavia otuksia.....
Vielä voisin kertoa yhdestä asiasta, joka ei ehkä ole niin onnekas mutta tärkeä kumminkin. Ilmottauduin nimittäin eilen autokouluun ja olen siitä erittäin kauhuissani. Olen kerran elämässäni ajanut autoa, noin 150 metriä, ja se oli aivan kamalaa! Meinasin vetää tyylilleni erittäin uskolliset itkupotkuraivarit mutta onneksi sain itseni hillittyä. En vain yhtään tykännyt siitä, kuinka auto lähtee ärhäkkäästi liikkeelle vaikka ihan vain pikkuisen painaa kaasua. Ja se kytkin vasta ongelma olikin! Säälin jo nyt hiemaisen tulevaa opettajaani. Ei sillä ettenkö totta kai oppisi ajamaan aivan täydellisesti, olenhan minä, mutta tuohon oppiseen saattaa kyllä kulua tovi, ja siihen toviin mahtuu kyllä useat itkut. No se on sitten ensi viikon asia.
Lopuksi vielä, sain tänään kuulla, että pääsen eräisiin kesäbileisiin viplistalle ja saan ottaa mukaani 20 ystävää, joten taas yksi syy olla kanssani läheisissä väleissä :) Aivan ihanaa tiistai yötä kaikille, pusmoi!
Mutta palatakseni onnen asioihin voisin jatkaa kertomalla uskomattomasta jatkosta maanantaille. Minulla oli ruotsin suullinen tentti, joka meni aika mukavasti. Ehkä hieman parannettavaa on, mutta olin itsestäni ylpeä. tietenkin! Tämän jälkeen sain puhelun kummallisesta numerosta. Onneksi vastasin, sillä luurin kautta minulle välittyi tieto ensi viikolla alkavasti kesätyöstäni !!!!!!!!!!!!! Aivan uskomattoman ihanaa, ei tarvitsekkaan kituutella keikkapromohommilla, vaan pääsen erääseen vaatekauppaan töihin ! Joskus todella ihmettelen uskomatonta onneani, olen selvästi heittänyt nopat hyvin !! .... ?
Ja onneni on tänään tiistaina vaan jatkunut. Aamulla ( klo14.00) lähdin erään ystäväni kanssa ostoksille, nyt kun minulla on siihen oikeasti varaa! Ja voi hunajuus mitä ihanuuksia löysinkään! Päätin etten ala kirjoittamaan muotiblogia, mutta mieleni tekisi kovasti ottaa tänne nyt tuhansia kuvia luonnottoman ihanista vaatteista mitä löysin. Ensinksi Ginasta aivan uskomattoman kauniin kukkahameen, sopii niiiiiiin suloisesti yhteen suklaanruskeiden säärieni kanssa! Sitten Henkalta ihana lohihuivi, eräs lohiystävättäreni meinasi jo viedä sen! Henkalta myös suloiset pinkit varvassandaalit, miettikää taas yhteensopivuutta suklaasäärieni kanssa :)Ja vielä viimeisenä tämän kesän ehdoton suosikkini, leopardishortsipuku!!!! Kuva siitä tuossa alempana :) Kirjoitan tälläkin hetkellä tämä jumalainen asu päälläni, ja olo on suorastaan taivaallinen!
Päivä oli toki hyvä myös ystävälleni, sillä hänkin sai rutosti rahaa kulumaan erilaisiin hyödykkeisiin. Eräiden farkkujen oikean koon etsimiseen käytimme tuhottomasti aikaa, mutta onneksi sopivat löytyivät! Ja ainiin ! Kävin vierailemassa näissä uusissa vaatekaupoissa, mitä aleksin varrelle oli ilmestynyt ja pakko sanoa, että ensi vaikutelma oli kummassakin liikkeessä varsin psykedeelinen! En oikeastaan lämmennyt kummallekaan, se Monki varsinkin oli aika mauton ja täynnä pelottavia otuksia.....
Vielä voisin kertoa yhdestä asiasta, joka ei ehkä ole niin onnekas mutta tärkeä kumminkin. Ilmottauduin nimittäin eilen autokouluun ja olen siitä erittäin kauhuissani. Olen kerran elämässäni ajanut autoa, noin 150 metriä, ja se oli aivan kamalaa! Meinasin vetää tyylilleni erittäin uskolliset itkupotkuraivarit mutta onneksi sain itseni hillittyä. En vain yhtään tykännyt siitä, kuinka auto lähtee ärhäkkäästi liikkeelle vaikka ihan vain pikkuisen painaa kaasua. Ja se kytkin vasta ongelma olikin! Säälin jo nyt hiemaisen tulevaa opettajaani. Ei sillä ettenkö totta kai oppisi ajamaan aivan täydellisesti, olenhan minä, mutta tuohon oppiseen saattaa kyllä kulua tovi, ja siihen toviin mahtuu kyllä useat itkut. No se on sitten ensi viikon asia.
Lopuksi vielä, sain tänään kuulla, että pääsen eräisiin kesäbileisiin viplistalle ja saan ottaa mukaani 20 ystävää, joten taas yksi syy olla kanssani läheisissä väleissä :) Aivan ihanaa tiistai yötä kaikille, pusmoi!
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
silly sunday
Sunnuntai. Kaikista viikonpäivistä se viheliäin. On olevinaan huoleton vapaapvä mutta kumminkin kaikki tuntevat masis maanantain kolkuttelevan jo ovella ja kaikki energia menee sen suremiseen. Ei yksinkertaisesti ole mitään mikä saisi sunnuntain tuntumaan elämisen arvoiselta, paras vaihtoehto onkin yleensä kaivautua syvälle peiton alle ja toivoa, että pystyy nukkumaan maanantaiaamuun asti. Harmittavan harvoin tämä kumminkaan toimii, vaikka luuleekin omaavansa universumin parhaimmat unenlahjat.
No ehkä hieman liioittelin sanoessani, ettei sunnuntai ole elämisen arvoinen. Sunnuntain jälkeen vaan harvoin tuntuu siltä, että olisi elänyt. Yleensä sunnuntait kumminkin kuluvat koulutehtävien parissa, mikä harvemmin saa hypotalamuksen tuottamaan enemmän dopamiinia ja mielen kirkumaan elämisen riemusta. Huomatkaa nerokkaat sanavalinnat. Toisaalta voisihan sitä ottaa itseään niskasta kiinni peiton alle käpertymisen sijaan ja suunnata vaikka sunnuntaiterdelle, johan paranisi päivä hetkessä! Toisaalta taas tämä vaatisi rahan käyttöä ja jos rahaa ei ole niin terdellä istuminen voi pahentaa päivää entisestään. Auringon ottaminen on toki ilmaista, mutta tämän hetkinen näkymä ikkunasta ei houkuttele vähentämään vaatteita. Miksi aurinkokaan ei halua useimmmiten paistaa sunnuntaisin? Luonto on selvästi kanssani samaa mieltä. Telkkarin katsominen on myös ilmaista, jos harrastaa tvlupaherrojen huijaamista mutta sunnuntaisin ei telkkaristakaan tule mitään muuta katsomisen arvoista kuin Helppo Elämä yhdeksältä illalla. Toisaalta sillä voi palkita itsensä joka sunnuntai kun on selvinnyt iltaan asti...
Tarkoituksena oli siis toivottaa kaikille vaan erittäin ratkiriemukasta sunnuntaita, toivottavasti nautitte siitä yhtä paljon kuin minä!
No ehkä hieman liioittelin sanoessani, ettei sunnuntai ole elämisen arvoinen. Sunnuntain jälkeen vaan harvoin tuntuu siltä, että olisi elänyt. Yleensä sunnuntait kumminkin kuluvat koulutehtävien parissa, mikä harvemmin saa hypotalamuksen tuottamaan enemmän dopamiinia ja mielen kirkumaan elämisen riemusta. Huomatkaa nerokkaat sanavalinnat. Toisaalta voisihan sitä ottaa itseään niskasta kiinni peiton alle käpertymisen sijaan ja suunnata vaikka sunnuntaiterdelle, johan paranisi päivä hetkessä! Toisaalta taas tämä vaatisi rahan käyttöä ja jos rahaa ei ole niin terdellä istuminen voi pahentaa päivää entisestään. Auringon ottaminen on toki ilmaista, mutta tämän hetkinen näkymä ikkunasta ei houkuttele vähentämään vaatteita. Miksi aurinkokaan ei halua useimmmiten paistaa sunnuntaisin? Luonto on selvästi kanssani samaa mieltä. Telkkarin katsominen on myös ilmaista, jos harrastaa tvlupaherrojen huijaamista mutta sunnuntaisin ei telkkaristakaan tule mitään muuta katsomisen arvoista kuin Helppo Elämä yhdeksältä illalla. Toisaalta sillä voi palkita itsensä joka sunnuntai kun on selvinnyt iltaan asti...
Tarkoituksena oli siis toivottaa kaikille vaan erittäin ratkiriemukasta sunnuntaita, toivottavasti nautitte siitä yhtä paljon kuin minä!
catkin is back ja muuta ihanuutta
Monen kuukauden pohdinnan jälkeen päätin vihdoin, että on taas aika päästä pätemään julkisesti sekä ilahduttamaan ihmisiä mielipiteillä ja totuuksilla. Odotan totta kai, että ihmisiltä löytyy suurta mielenkiintoa blogiani kohtaan ja sähköpostini tulee pursuamaan ihailijapostista sun muusta mutta ennenkaikkea toivon, että saan aikani kulumaan päivisin rattoisammin muiden tehdessä rahaa, itsehän istun koko kesän puolityöttömänä kotona.
Voisin oikeastaan aluksi kertoa itsestäni enemmän, jos blogiini vaikka sattuisikin eksymään joku joka ei minua tunnista. Parasta itsessäni on se että olen paras mm. kaikessa mitä teen. Pienenä poikkeuksena parin päivän takainen saksan suullinen tentti, joka meni änkytyksen takia hieman heikommin, vaikka oikeasti puhun saksaa kuin natiivi, glaube ich das selbst? Opiskelen tällä hetkellä siis absolut niinkin mielenkiintoista alaa kuin liiketalous. Olen siis Suomen tuleva toivo liike-elämässä ja bisnesnaisen vaistoni sanoo, että yllän varmasti korkeimpiin johtotehtäviin kuten Nokian toimariksi och så vidare. Puhun siis myös erittäin flytande svenska, kiitos vaan ruotsalaisten sukujuurieni! Päädyin tradenomi opiskelijaksi oikeastaan ihan sattumalta, koko lapsuuden toiveammattini kun oli psykologi, jonka takia raadoin lukiossa psykologian numeroiden eteen hullun lailla ja ainut hyöty siitä nyt on, että pääsen leijumaan psykologiasta saadulla E:llä kaveripiirissäni, joka tekee minusta entistä rakastettavamman ihmisen. Liiketalous ei kumminkaan ole tuottanut minulle pettymystä ja olen oikeastaan erittäin iloinen, että opiskelen nyt juuri siellä missä opiskelen, jätetään jotain salaisuudeksi hih. Tulevaisuus tällä alalla näyttää kovin ruuhkaiselta, mutta kuten jo sanoin uskon omiin kykyihini ja olen varma vauraasta tulevaisuudestani helsingin kermaperseiden keskuudessa! Ja jos jostain syystä kävisi niin ikävästi, että en työllistyisikään ihan niin kivasti kuin odotan niin onneksi olen miettinyt jo suunnitelman B, joka on niinkin uskomattoman ihmeellinen kuin rikkaisiin naimisiin :).
Tuossa nyt aluksi vahaa mielipiteen muokkaamiseen, huomatkaa uskomaton kielikuva.
P.S. Kyllä, blogin nimi on suoraan taannoisesta galleriayhteisöstä johon liityin joskus, kiitos tämän hienon sitaatin keksijälle. Tosin totta kai olisin keksinyt tämän itsekin, mutta hyvä että muutkin kuin minä ajattelevat välillä!
Voisin oikeastaan aluksi kertoa itsestäni enemmän, jos blogiini vaikka sattuisikin eksymään joku joka ei minua tunnista. Parasta itsessäni on se että olen paras mm. kaikessa mitä teen. Pienenä poikkeuksena parin päivän takainen saksan suullinen tentti, joka meni änkytyksen takia hieman heikommin, vaikka oikeasti puhun saksaa kuin natiivi, glaube ich das selbst? Opiskelen tällä hetkellä siis absolut niinkin mielenkiintoista alaa kuin liiketalous. Olen siis Suomen tuleva toivo liike-elämässä ja bisnesnaisen vaistoni sanoo, että yllän varmasti korkeimpiin johtotehtäviin kuten Nokian toimariksi och så vidare. Puhun siis myös erittäin flytande svenska, kiitos vaan ruotsalaisten sukujuurieni! Päädyin tradenomi opiskelijaksi oikeastaan ihan sattumalta, koko lapsuuden toiveammattini kun oli psykologi, jonka takia raadoin lukiossa psykologian numeroiden eteen hullun lailla ja ainut hyöty siitä nyt on, että pääsen leijumaan psykologiasta saadulla E:llä kaveripiirissäni, joka tekee minusta entistä rakastettavamman ihmisen. Liiketalous ei kumminkaan ole tuottanut minulle pettymystä ja olen oikeastaan erittäin iloinen, että opiskelen nyt juuri siellä missä opiskelen, jätetään jotain salaisuudeksi hih. Tulevaisuus tällä alalla näyttää kovin ruuhkaiselta, mutta kuten jo sanoin uskon omiin kykyihini ja olen varma vauraasta tulevaisuudestani helsingin kermaperseiden keskuudessa! Ja jos jostain syystä kävisi niin ikävästi, että en työllistyisikään ihan niin kivasti kuin odotan niin onneksi olen miettinyt jo suunnitelman B, joka on niinkin uskomattoman ihmeellinen kuin rikkaisiin naimisiin :).
Tuossa nyt aluksi vahaa mielipiteen muokkaamiseen, huomatkaa uskomaton kielikuva.
P.S. Kyllä, blogin nimi on suoraan taannoisesta galleriayhteisöstä johon liityin joskus, kiitos tämän hienon sitaatin keksijälle. Tosin totta kai olisin keksinyt tämän itsekin, mutta hyvä että muutkin kuin minä ajattelevat välillä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)