maanantai 2. elokuuta 2010

The party might be over but the memory last forever

Anteeski kauheasti kun en eilen tullutkaan kirjoittamaan, tiedän että petin monen luottamuksen ja pilasin sunnuntain vieton! Nyt kumminkin raportoin synttärieni kulun mahdollisimman totuuden mukaisesti! ( yeah right)
Aamuhan alkoi kiukulla kun ystäväni ilmoitti tulevansa meille myöhemmin kun olin pyytänyt auttamaan minua. Suutuspäissäni kävin sitten yksin kaupassa ja ostin kaiken viimeisen tarpeellisen alottelujani varten. Onneksi sisareni oli kotona auttamassa minua, joten saimme kakun teon hyvälle mallille ennen kuin ystäväni saapui. Hirveän lyhytvihainen kun olen en voinut vihoitella kauaa sillä ystävästäni oli kumminkin suuri apu, kukaan ei varmasti ole koskaan väsännyt yhtä montaa coctailtikkua kun hän. Joten kiitokset vielä kerran, saat tulla ensi juhliinkin auttamaan :)
No puoli neljän jälkeen sitten porukkaa alkoi kerääntyä koko ajan enemmän ja voi kuinka paljon ihania lahjoja sainkaan! Yllättäen noin puolet lahjoista oli erittäin nestepitoisia, mutta sehän ei haitannut ollenkaan! Nyt sänkyni viereen on majoittunut ämpärillinen erilaisia pieniä pulloja ja tölkkejä, mahtaa joku sunnuntaiaamu tämä näky vielä itkettää! Suuremmat pullot pääsivät sitten hyllylle, nyt niitä ei mahdu kyllä enää yhtään lisää! Aloittelut sujuivat oikein rattoisasti, tunnelma oli erittäin juhlamielinen, ihmiset iloisia ja minä sangen tyytyväinen järjestelyihin. Itsestäni sain olla myös ylpeä, sillä emännöin hyvin enkä ollut oikeastaan juuri ollenkaan humalassa, tosin en olisi ikinä selvinnyt siivoamisesta yksin, taas saan isosti kiittää muutamaa muuta ystävää! :)
Siinä puoli kahdeksan aikaan sitten suuntasimme espalle, jonne saapui vielä lisää ystäviä ja tunnelma alkoi kohota entisestään. Kymmenen jälkeen lähdimme sitten herkuttelemaan ja valitettavasti siitä en osaa kertoa paljoa sen enempää. Pari fläsäriä on pöydällä tanssimisesta ja miesten vessasta mutta siihen ne jäävät, osittain ainakin oli ollit hauskaa. Vaikka useammankin kerran lupasin itselleni sekä ystävälleni että tämä ilta on täysin drama free niin eihän se ihan niin mennyt. Suutuspäissäni olin sanonut paljon kaikkea kamalaa ja inhottavaa hyvälle ystävälleni ja todella pahoittanut hänen mielensä. Joskus on pakko myöntää että ihan hiemaisen vihaan itseäni, viime sunnuntaina erittäin paljonkin.. Onneksi saimme puhuttua asiasta mutta tiedän kumminkin olevani muutaman lupauksen lunastamisen velkaa, ja tällä kertaa aion todellakin tehdä sen. Niin ystäväni kuin myös itseni takia, en millään kestä itseni vihaamista.
Kaikesta tuosta draamasta huolimatta olin kyllä yöllä käydessäni nukkumaan erittäin onnellinen hyvin menneistä juhlista. Voisin melkein sanoa että kakskymppiset todella voittivat 18-vuotiset, ja ehkä vain sen takia että päätin todella olla odottamatta illalta yhtään mitään. Kumminkin saan nyt muistella noita juhlia vielä monta kertaa hymyillen, kiitos paljon teille kaikille paikalla olleille, ensi vuonna taas ihan himpun verran paremmat juhlat! Ja uusi teemahan taitaa olla tiedossa, satuin löytämään uuden katsomisen arvoisen sarjan, joten nyt on jotain mitä salailla vuoden verran!

P.S. Kenelläkään ei varmasti ole yhtä siistiä surffilautaa seinällä kun minulla nyt, kiitos vaan O.C nelikon viidennelle salajäsenelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti