Tiistai illan tilannekatsaus

Iski ihan kamala talvimasennus. Joka paikassa on vain lunta ja vettä ja jäätä ja pimeätä ja KYLMÄ ! Se Slovakian matka ei tosissaan voisi tulla parempaan aikaan, enää kaksikymmentäviisi päivää ja pääsee hengittämään raikasta kevätilmaa! Voisin yhtä hyvin nukkua seuraavat kolme viikkoa, täällä on niin kamalan tylsää. En kestä enää näitä samanlaisia viikkoja jotka täyttyvät vain koulusta tai kouluun liittyvistä asioista, pakko saada tätä kaavaa nyt jotenkin rikottua! Slovakian reissukin kestää vain 9 päivää, sen jälkeen joutuu odottamaan taas ikuisuuden että jotain tapahtuu. Onneksi suunnittelimme tänään kevätristeilyä maaliskuulle, ilman tällaisia etappeja en kyllä selviäisi koko talvea ja kevättä.
Tuossa viikko sitten aloin hieman ajattelemaan mitä sitä tekisi koulun loputtua. Töihin en ainakaan mene, olen silloin 22 vuotias eli käytännössä ihan lapsi vielä enkä todellakaan meinaa pilata loppuelämääni jo sen ikäisenä aloitetulla burnoutilla. Luultavasti haen vielä jonnekin muualle opiskelemaan, mutta jotain muuta alaa. Kauppikseen minua ei saisi kirveelläkään. Tosin ennen seuraavaa opiskelupaikkaani haluisin hieman reissata. Jostain iski kauhea hinku lähteä vuodeksi vaikka Australiaan, se olisi ainakin tarpeeksi pitkällä täältä ja sielä olisi lämmin! Vuosi tehdä vuoden siellä sitten jotain hanttihommia, banaanien kerääminen kuulostaa tällä hetkellä uskomattoman eksoottiselta! Tai sitten vaan tiskaamaan jonkin ravintolan keittiöön, aivan sama kunhan pääsee jonnekin tuulettumaan täältä. Ja sitten kun tulen takaisin voisin ihan hyvin vaihtaa opiskelupaikkakuntaa. Turku ja Tampere ovat ihan hyviä vaihtoehtoja, tarpeeksi lähellä Helsingin ihmeitä. Toisaalta, jos sitä oikein innostuisi voisi lähteä vaikka Englantiin opiskelemaan. Eihän sitä tiedä mitä kolmen vuoden päästä haluaa. Voihan se olla että silloin olenkin iloinen kolmen lapsen yksinhuoltaja äiti, asun vuokralla kaksiossa jakomäessä, harrastan vaippojen hintaseurantaa, juhlin kun saan yhden illan kuukaudessa vain maata sohvalla, nään yksinhuoltaja kavereitani ja jaamme vaippojen hintaseuranta tietojamme, käyn vanhemmillani säännöllisesti syömässä koska kaikki rahat menee vaippoihin ja iltaisin haikailen tämän opiskelijaelämäni perään. Noin, johan tuli parempi mieli!