Tänään on ollut varsin mukava maanantai. No aamu kahdeksalta se ei vielä siltä tuntunut, herättyäni menin syömään aamupalaa ja koin ikkunan takana väijyvän pimeyden liian ahdistavaksi joten päätin skipata suosiolla kansainvälisen kauppaoikeuden tunnin. Nukuin sitten kymmeneen asti ja omantunnon pakottamana aloin tekemään erästä koulutehtävää ja sainkin jotain aikaiseksi. Puoli kahdentoista aikaan menin sitten susipojan kanssa ulkoilemaan. Tähän aikaan pimeys oli jo väistynyt suloisen kevätauringon edestä ja sen kunniaksi oli pakko kokeilla pärjäisikö jo nahkatakissa! Noh ehkä hieman viileä oli, mutta tuntui kumminkin hyvältä kävellä se ja aurinkolasit päällä kimmeltelevien hankien keskellä, kevät on tosiaan jo tulossa!
Fiilistelylenkin jälkeen lähdin sitten hakemaan tuoretta ajokorttiani Aleksis Kiven kadulta. Tuntui hassulta kävellä kyseiseen paikkaan kerrankin rauhallisin mielin, viimeksi sielä inssissä ollessani olo ei ollut lähelläkään rauhallista.. Joka tapauksessa, nyt on paperilapun sijaan kortti taskussa ja fiilikset edelleen ihan uskomattomat. Minulla ajokortti, tätä päivää en pystynyt odottamaan.
Vallilasta suuntasin sitten koululleni hallituksen kokousta varten, sieltähän ei lintsata. Kokouksessa nyt ei sinällään ollut mitään ihmeellistä, kertasimme viime kerran asioita ja ehkä vähän fiilistelimme porukalla Slovakiaa, siihenhän on enää 12 päivää!
Loppuilta meni sitten mukavissa merkeissä. Kävin siskoni sekä äitini kanssa viemässä susipoikaa koirapuistoon, ensimmäinen kerta kun itse olin tälläisellä reissulla mukana. Poika oli aivan innoissaan kaikesta siitä vapaasta tilasta ja uusista hajuista, miten pienestä toisen voi tehdä niin iloiseksi! Tämän jälkeen ilahdutin itseäni ja tilasin ensimmäisen kerran ikinä H&M:n nettikaupasta muutaman vaatteen, pakkohan sitä on joskus kokeilla. Saa nähdä ehtivätkö Slovakiaan mukaan. Jottei iltani kuulostaisi ihan hyödyttömältä, niin voin kertoa että tein myös jotain todella tärkeää. Siskollani on nimittäin lyhyen matikan koe huomenna ja koska itse niin loistin pitkässä matikassa autoin häntä perehtymään derivoinnin ihmeelliseen maailmaan. Pakko myöntää että piti itsekin hieman sitä kirjaa lueskella ennen kuin osasin sanoa mitään, on siitä nyt kumminkin jo kaksi vuotta kun niitä on viimeksi ratkonut.
Tein todella itsetuhoisen päätöksen kun lupasin etten herkuttele tai nauti tippaakaan alkoholia ennen reissua. Ensimmäinen päivä onnistuneesti takana. Olen kumminkin varma, että viikonloppuna jostain ryömii heikolla hetkellä suklaasammakko tai salmiakkikala ja sehän on sitten tämän lupauksen loppu. Miksi karan pitää olla niin hyvää....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti