NY RILLATAAN ! Haha ehkä vähän myöhäistä tulla hehkuttamaan Leijonien voittoa, mutta toisaalta 16 vuoden tauon jälkeen tämä on kumminkin vielä ihan suotavaa. En ole ikinä missään nähnyt niin paljon onnellisia ihmisiä kuin tuona voiton päivänä kaupungilla. Vastaantulijat halailivat toisiaan ja joka paikassa raikui ilon laulut johon kaikki yhtyivät, mikä yhteenkuuluvuuden tunne! Samaa tunnetta ei kumminkaan enää ollut jäljellä siinä kolmen aikaan yöllä kun oltaisiin haluttu ottaa taksi ja painua kotiin. Tolppajonot olivat monien kymmenien metrien mittaiset ja puolen tunnin sisään paikalle saapui kaksi taksia. Emme kahden ystäväni kanssa millään jaksaneet jäädä siihen jonoon ryytymään enää yhtään pidemmäksi aikaa, joten päätimme reippailla aina Käpylään asti eräälle ystävälleni nukkumaan. Kävelimme snägärin kautta ja matkaan meni puolitoista tuntia, ei paha! Maanantaina sitten tunsin suurta ylpeyttä juuristani, kun koko Kauppatori oli aivan täynnä ja suomenliput liehuivat joka puolella! Hieman jouduin kumminkin kyseisessä tilaisuudessa pettymään kun kovan odotuksen jälkeen Jarkko ei pyytänytkään minua lavalle ja vaimokseen... Joka tapauksessa, ihanaa Leijonat IHANAA!
Pakko kertoa tähän väliin viime aikojen parhaimmasta tapahtumasta. Minä nimittäin sain kun sainkin sen unelmatyön, josta viimeksi puhuin ja en voisi olla onnellisempi! Aloimme saman tien Jiin kanssa suunnittelemaan yhteenmuuttoa, jonka voisi ajoittaa ensi syksylle. En tietenkään halua kesän kuluvan nopeasti, mutta tällä kertaa syksyn saapuminen tietää aivan uuden elämän alkua!
Tämä viikonloppu menikin sitten juhlinnan merkeissä. Perjantaina oli koulumme legendaariset päätösjuhlat jotka sujuivat suunnitelman mukaan ja kaikki näyttivät viihtyvän erittäin hyvin. Siinä puolenyön aikaan lähdimme sitten sellaisen kymmenhenkisen porukan kanssa vielä DTM:ään jatkoille, oli ensimmäinen kertani siellä ja valitettavasti sen poke ei luonut kauhen hyvää vaikutusta minuun. Nähdessään paperini hän tokaisi onnen toivotuksensa minulle, sillä hän päästäisi minut sisään näillä siskoni papereilla! Oli muuten todella lähellä etten saanut ihan järkyttävää raivaria, olisi saattanut se portasari löytää ne paperit jostain ihan väärästä kolosta! Baari oli itsessään aivan loistava, tarpeeksi tilaa ja tiskijonot eivät olleet tunnin mittaiset. Musiikista tuli hälyttävästi ensin mieleen Herkku, mutta illan kuluessa sitä ei enää huomannut ja tanssittiin kaikki ihan mieluusti. En tiedä kiinnitinkö sitten liian vähän huomiota, mutta en oikeastaan bongannut montaakaan homo/lesboparia sieltä. Ei sillä että sillä olisi ollut jotain merkitystä, mutta olin ehkä odottanut vähän enemmän. Kaipa Jenny on kovaa vauhtia viemässä parhaan gay-baarin titteliä. Joka tapauksessa ilta sitten ei päättynyt ihan niin kivasti, vaan lähdin kävelemään kotiin päin aika surullisin mielin, kaikki vaan ei aina mene ihan putkeen.
Lauantaiaamu ei ollut perjantaiyötä parempi. Heräsin aivan järkyttävään krapulaan, joka ei muuten olisi ollut niin paha, mutta jouduin pakottamaan itseni ylös ja kaupungille, sillä lähdin 7 koulukaverini kanssa sitten juhlistamaan kesäloman alkua vielä hieman lisää Tampereelle. Junamatka oli aika tuskaa, puolet matkasta sai odottaa oksennusta ja oloa ei helpottanut vieruskavereiden uuteen nousuun lähtö. Perillä sitten oli pakko ensimmäiseksi suunnistaa lähimpään Heseen ja napata keke mukaan, ja kyllä se maistuikin hyvältä! Kävelimme ihanassa auringonpaisteessa majapaikallemme ja aloittelimme iltaa ruoan ja juoman merkeissä. Itsehän sain pakottamalla kaksi siideriä alas ja sen jälkeen totesin touhun olevan aivan turhaa. Vähän myös siinä iltapäivällä jännitti kun kuulin siitä maailmanloppu ennustuksesta. Kuudelta kun sen olisi pitänyt tapahtua pidin erästä ystävääni kädestä ja join kevytmaitoa, se tuntui sillä hetkellä parhaimmalta tavalta päättää tämä elämä :D Illan siinä kuluessa kämpällä ( jonka siis eräs luokkalaiseni omistaa) kävi vaikka minkälaista seurakuntaa ja hieman joutui kyseenalaistamaan eräänkin miehen olemusta. Varmaan seitsemän kertaa sen tunnin aikana jonka hän siinä vietti hänen suustaan kuului lause " mä tienaan enemmän päivässä ku sä kuukaudessa"..... Thumbs up? Anyway joskus puoli kahdeltatoista mentiin ensin tapaamaan lisää tuttuja johonkin minibaariin, jossa otin yhden mansikkamargaritan, se kyllä maistui hyvältä! Täältä yö jatkui sitten sellaiseen baariin kuin Miami. Paikka sijaitsi ihanasti siinä veden äärellä ja melkein olisi voinut kuvitellakin olevansa Miamissa. Sisältä paikka ei sitten enää ollut ihan yhtä glamour, tuli ehkä hieman Rillo mieleen mutta hyvät bileet siellä kumminkin oli! Tai olisi ollut, jos edellisen päivän huono olo ei olisi jatkunut iltaan asti ja energiaa olisi ollut muuhunkin kuin silmien auki pitämiseen. Note to self, älä enää ikinä lähde Tampereelle krapulassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti